Tekoäly muuttaa kaiken - kuka muuttuu mukana?

Kuten olet varmaan jo joka tuutista kuullut, tekoäly on muuttava kaiken. Toisin kuin ehkä toivot, myös minä olen tätä mieltä.

Tekoäly muuttaa kaiken, ja tätä muutosta voi seurata juuri näinä kuukausina ja vuosina yhdellä alalla, joka on perinteisesti ollut erikoisosaajien hallitsema, liki mustaan magiaan verrattava työ: ohjelmistokehitys. Huonoryhtiset, silmälasipäiset miehet (kyllä, liki yksinomaan miehet vielä 10 vuotta sitten) loivat uusia maailmoja ja mittaamattomia omaisuuksia pelkästään hakkaamalla käsittämätöntä koodikieltä tarpeettoman kovaäänistä näppäimistöä käyttäen.

Hypen hillitsemiseksi sanottakoon, että tekoäly tullee käyttöön hiljalleen, paikoin liki huomaamatta, eikä - ainakaan lähiaikoina - suinkaan kaikille aloille. Asiantuntijatyöt ja kaikenlaiset näyttöpäätetyöt lienevät eturintamassa, oli kyse sitten business-strategian kehityksestä tai turvakameroiden kuvan seuraamisesta.

Miten tekoäly on jo muuttanut ohjelmistokehitystä?

Tänään kuka tahansa (myös sinä!) voi avata Bolt.new-nimisin sivuston ja kirjoittaa sivun ainoaan tekstikentään “Tee matopeli” (kyllä, voit käyttää liki mitä tahansa kieltä, myös suomea) ja noin 40 sekuntia myöhemmin ohjelmisto on kirjoittanut sinulle selaimessa pyörivän matopelin koodin ja käynnistänyt sen pelattavaksesi. Yhtä hyvin voit pyytää sitä tekemään sinulle kotisivun ja blogin (tämä sivusto on liki kokonaan Boltin tekemä). Tai toteuttamaan ideasi miljardin euron SaaS:sta (kuukausimaksulla myytävä ohjelmisto) - Bolt osaa myös pyöräyttää tietokannat ja muut tarvittavat sekä lopulta julkaista koko paskan yhdellä klikkauksella.

Disclaimer: nopeasti tuotantoon saatava ensimmäinen luonnos ei ole liki koskaan oikeasti käyttökelpoinen, vaan se vaatii edelleen loputonta hiomista ja jatkokehitystä. Mutta silti: ensimmäisen version saa nyt ulos melkein kuka tahansa, joka niin haluaa, ja melko nopeasti.

Tämä ei tarkoita, että ohjelmistokehitys olisi helppoa ja mukavaa tämänkään jälkeen niille, joille se ei ole ollut helppoa tai mukavaa tähänkään asti. Se vaan on nyt helvetisti nopeampaa, mikä on tietysti pelkästään hyvä: tähän asti me olemme maksaneet 100 € / tunti IT-konsulteille, jotka joko koodaavat uransa kuudetta tuhannetta tekstikenttää johonkin lomakepohjaan (tyhmää) tai kopioivat valmiin tekstikentän jostakin komponenttikirjastosta (fiksua, mutta 100 € tunnissa copy-pasteamista 😱).

Nyt ensimmäiset 100 metriä juostaan helvetisti kovempaa kuin ennen, kun sama IT-konsultti voi pyytää tekoälyä luomaan ne lomakepohjat, ja datavalidoinnin, ja datan lähetyksen, ehkä jopa sen tallennuksen. Siinä jää aika paljon enemmän aikaa olennaisten kysymysten kysymiseen: onko tämä lomake todella paras tapa ratkaista tämä ongelma? Mikä lopulta on asiakkaan perimmäinen ongelma? Miten tämä data tulisi jäsennellä, jotta sitä voitaisiin hyödyntää myös muualla? Pitäisikö minun laskuttaa enemmän, kun olen nyt tehokkaampi?

Tilanne vertautuu teolliseen vallankumoukseen vaikkapa maataloudessa: nykyään yksi maanviljelijä saa traktorillaan aikaiseksi enemmän kuin edeltäjänsä 500 härän kanssa 1750-luvulla. Kehitys vaan kehittyy tuhottomasti aiempaa nopeammin. Ohjelmistokehittäjät ovat aiemminkin olleet paikoin erittäin tehokkaita: maailman käytetyimpiä sovelluksia on tehty muutaman ihmisen voimin. Kuvittele, että tuo teho on juuri kymmenkertaistunut, ja tehostuu alati lisää.

Siinä missä Bolt on ensimmäisen sadan metrin työkalu, ja ehkä hassuttelusofta niille, jotka eivät koodista itse mitään ymmärrä, myös alan parkkiintuneet ammattilaiset käyttävät AI:ta kuin viimeistä päivää - monet, joiden kanssa olen asiasta keskustellut, arvioivat että 50-90 prosenttia heidän koodistaan on tekoälyn kirjoittamaa. Googlen toimitusjohtaja kertoi hetki sitten, että neljännes heidän uudesta koodistaan on tekoälyn tekemää. Kuulostaa radikaalilta, mutta ennen tekoälyä sama prosenttiosuus oli usein jostain internetistä kopioitua.

Tällä hetkellä mielestäni parhaan yhdistelmän koodausta ja tekoälyä tarjoilee Cursor-niminen koodieditori, joka tarjoaa parinkympin kuukausimaksua vastaan normaalit ennakoivat koodinsyötöt, chat-ikkunan, koodin selityksen ja - kuten Boltkin - kokonaisten ohjelmistojen kirjoittamisen luonnollisella kielellä tehtyjen ohjeiden perusteella. Cursor antaa AI-steroidit, mutta jättää täyden kontrollin niille, jotka sitä osaavat käyttää koodissa.

Melko ilmiselvä riski tässä tietysti on: kun päästään kovaa, ajetaan kovaa, eikä kukaan muista - tai edes osaa - validoida koodia. Millaisia rajatapauksia siellä jää käsittelemättä, ja millaisia tietoturva-aukkoja siellä jää auki? Teoriassa juuri koodin automaattinen generointi pitäisi vapauttaa meille runsaasti aikaa tähän validointityöhön, mutta useimmiten taitaa käydä niin, että me juoksemme vauhdin hurmassa vain entistä kovempaa - ja aika ajoin joku on juokseva seinää päin verisin seurauksin.

Hupiprojektit kevenevät

Tein muutamia vuosia sitten koodaamaan opetellessani Tampereen Saunalautat -nimisen sivuston, jonne on koottu tietoa Tampereen järvillä seilaavista saunalautoista, sekä mahdollistettu tarjouspyyntöjen lähetys kootusti yhdestä paikasta. Tein sivun aikanaan, kun halusin vuokrata lautan synttäreilleni mutta lauttojen omat sivut olivat (jos olivat olemassa) lähtökohtaisesti sekavia ja huonoja.

Sivu on elänyt omaa elämäänsä siitä asti, enkä ole tehnyt sinne kuin pakollisia päivityksiä lauttureiden niin pyytäessä, lähinnä hintojen tarkistusta. Sivustolla oli vuonna 2024 parhaimpana viikkona yli tuhat uniikkia kävijää, ja tarjouspyyntöjä lähetettiin päivittäin. Vuoden 2025 alussa sivu oli kuitenkin liki romahduspisteessä: ilman päivityksiä sen toiminnallisuudet olisivat lakanneet melko nopeasti.

Minulla ei ole ollut lainkaan mielenkiintoa eikä aikaa tämän projektin päivitykseen. Kun kuitenkin huomasin, että Boltilla voi paitsi luoda uutta, myös päivittää vanhaa, toin koko projektin Bolttiin ja pyysin sitä yksinkertaisesti päivittämään sivuston ulkoasua modernimpaan suuntaan, parantamaan mobiilioptimointia ja niin edelleen. Puolen päivän jälkeen sivun kaikki sidonnaisuudet oli päivitetty, ulkoasu freesattu, mobiilinäkymät kunnossa ja toiminta testattu.

En olisi yllättynyt, mikäli joku tässä lähiaikoina tuotteistaisi palvelun, joka ajantasaistaa nettisivuja automaattisesti: tuo koodipohja palveluun, niin se päivittää sidonnaisuudet, laittaa uuden maalin ulkoasuun ja tekee muita taikoja. Kaikki ehkä yhdellä klikkauksella?

Miten tekoäly muuttaa muita asiantuntijatöitä?

Olen tätä kirjoittaessa muiden toimieni ohella myös kampanjapäällikkö vihreälle kaupunginvaltuustoehdokkaalle. Hänelle luonnollinen kommunikaatiokanava on pitkät, esseemäiset tekstit, joita hän suoltaa blogiinsa.

Olemme syöttäneet kaiken hänen kirjoittamansa Claudelle, joka on tällä hetkellä heittämällä paras kielimalli äänensävyssä ja tekstin tunnelmassa. Aina uuden tekstin julkaistuamme pyydämme Claudea tekemään siitä eri somekanaviin sopivia nostoja, tiivistelmiä, viestiketjuja ja meemikuvia. Ja Claude tekee. Ja ne ovat pitkälti virheettömiä, ja imitoivat ehdokkaan omaa ääntä häkellyttävällä tarkkuudella. Minun tehtäväkseni jää yksinkertaisesti kopioida ne ajastustyökaluun, ja katso - taas meillä on 150 julkaisua kahdeksaan eri kanavaan jonossa.

Luonnollisesti kunnon ohjelmistokehittäjät ovat vapauttava minut tästäkin hommasta, ja integroivat tätä kirjoittaessani tekoälyä noihin somehallintatyökaluihin kuin henkensä kaupalla.

Lyhyellä tähtäimellä voidaankin sanoa, että viestintäasiantuntijat eivät ole juuri menettämässä ammattiaan, mutta sometuottajat saattavat hyvinkin omastaan päästä.

Voiko tekoäly korvata terapeutin - ja voiko empatian ulkoistaa?

Kompastuin avioeroon tuossa jokin aika sitten hiukan yllättäen, ja tuli äkillinen tarve käsitellä itselleni melko etäiseksi jääneitä tunteita, kuten pelko, häpeä, epätietoisuus ja suru.

Työnantajani tavattoman avokätinen työterveyspaketti sisälsi myös lyhytterapiapalveluja, joten marssin ensi työkseni lyhytterapeutin puheille. Kokemus oli etäännyttävä ja murheellinen, vaikka minä sentään osaan avoimesti puhua tunteistani. Sitä ei turhaan sanota, että sopivan terapeutin löytäminen on puoli voittoa, kun pitkää terapiaa aloittelee.

Jätin lyhytterapian toisen kerran jälkeen sikseen, koska se tuntui pahentavan oloani. Sen sijaan käytin pitkillä koiralenkeillä kävellessäni ChatGPT:n puheominaisuutta ja aloin puhumaan avioerostani ja siitä, miltä minusta tuntui.

En muista tarkkaan, mitä AI-botti vastasi, mutta muistan, että se tuntui helpottavalta ja inhimilliseltä.

Joku “aidosti” “kuunteli” ja “ymmärsi”. Ja auttoi.

Alun lyhyen hämmennyksen jälkeen AI-botille puhuminen ja sen kuuntelu tuntui luonnolliselta ja hyödylliseltä. Ja tämä oli kuitenkin aikaa ennen uusinta mallia, jonka voi (luojan kiitos) keskeyttää, jos se jää jaarittelemaan jotain tyhjänpäiväisyyksiä (se usein jää).

On hyvä huomata, että kielimalli tekee virheitä. Se voi jopa antaa haitallisia neuvoja. Tätä kirjoittaessa lienee selvää, että ammattiterapeutti on tilastollisesti parempi ja turvallisempi valinta. Mutta kun terapeutteja ei ole riittävästi edes niille harvoille, joilla on rahaa siitä maksaa, voitaneen ajatella, että keskiverto ja virhealtis, mutta empaattinen tekoäly on tyhjää parempi.

Tässä empatia on ulkoistettu terapeutilta kielimallille. Mutta voiko omaa empatiaansa ulkoistaa?

Kysymys on mutkikas ja filosofinen. Mutta jos itseltä ei löydy empatiaa, lienee tekoälyemptia tyhjää parempi?

Näin oli ainakin silloin, kun itselleni uusi kollega laittoi aikanaan hyökkäävän ja provosoivan yksityisviestin minulle Slackissa. Mikäli olisin toiminut lihasmuistini mukaan, olisin kirjoittanut hänelle sarkastisen ja etäännyttävän vastauksen, jonka sisältämät loukkaukset hän olisi ymmärtävä vasta aikojen kuluttua, jos silloinkaan, ja tämän jälkeen olisin vetäytynyt kaikesta viestinnästä hänen kanssaan.

Sen sijaan kopioin viestin ChatGPT:hen ja kerroin, miltä minusta tuntuu. Pyysin rakentavaa neuvoa vastaamisessa. Yhdessä tekoälyn kanssa nikkaroimme muutamassa minuutissa vastauksen, johon kollegani vastasi jotakuinkin näin: “Ihanaa saada noin huomioonottava ja älykäs kollega tähän tiimiin! 😍”

Aina ei kannata olla oma itsensä. Etenkin, jos omasta itsestä ei juuri sillä hetkellä irtoa mitään rakentavaa.

Kuten aina, on hyvä huomioida myös riskit: tekoäly voi tulkita tunteita väärin. Ja vasta-argumentti: niin voivat myös ihmiset.

Kannattaako enää opetella mitään jos tekoäly osaa kaiken paremmin?

Sama kysymyshän nousi jo internetin ja hakukoneiden alkuhämärässä: kun kaikki tieto on yhden haun päässä, kannattaako mitään opetella ulkoa? Tai jo laskimien yleistyttyä: miksi opetella kertotauluja, kun kaiken voi laskea laskimella.

Kuten aiemminkin näiden esimerkkien kanssa, se, mitä kannattaa opetella, muuttuu - ei itse opiskelemisen hyödyllisyys. Koodausta taas esimerkkinä käyttäen: sen sijaan, että opettelisi ulkoa vaikkapa datajonon (array) metodeja, voi koittaa paremmin ymmärtää, millaisiksi jonoiksi data kannattaa koota, jotta sitä on helppo hyödyntää. Tai ottaa askeleen ylös, ja pohtia, mihin ongelmaan data ylipäänsä voi olla vastaus.

Tarvittavat taidot muuttuvat ylätasoisemmiksi, kun saamme entistä parempia abstraktiokerroksia ihmisten ja tietokoneiden väliin. Eihän kukaan ole miesmuistiin koodannut pelkillä ykkösillä ja nollilla, vaikka ne tietokoneiden kannalta olisivat paras mahdollinen syötemuoto.

Tämä ei poista perusteiden opettelun taitoa: jotta voisi pohtia ylätason bisneslogiikkaa, on ymmärrettävä myös erilaiset datanjonon metodit. Ymmärrettävä, ei muistettava ulkoa. On hahmotettava kokonaisuuksia, nähtävä mahdollisuuksia ja tunnistettava rajoituksia - ei muistettava ulkoa.

Ja kiitos tekoälyn, tämä on ihmiskunnan historian hienoin hetki aloittaa perusteiden opettelu, ei pelkästään ohjelmoinnissa, vaan aivan missä tahansa. Tekoäly on liki kenelle tahansa saatavilla oleva, pääosin ilmainen, pohjattoman kärsivällinen, ystävällinen ja adaptoituva mentori, joka jaksaa loputtomasti selittää sinulle asioita joita et vielä täysin ymmärrä.

Esimerkiksi maailman paras opetusalusta Khan Academy on ottanut käyttöönsä AI-tuutorin, joka ei anna sinulle vastauksia, vaan auttaa sinua keksimään ne itse.

Sal Khanin video AI:sta opetuskäytössä.

Entä suorittavat työt? Hoitaako AI vanhukset, tarjoilee ravintoloissa ja siivoaa vessat?

You know what the biggest problem with pushing all-things-AI is? Wrong direction.
I want AI to do my laundry and dishes so that I can do art and writing, not for AI to do my art and writing so that I can do my laundry and dishes.

— Joanna Maciejewska (@AuthorJMac) March 29, 2024

Tekoäly ja siihen liittyvä kuvantunnistus auttaa varmasti robotteja nyt ja tulevaisuudessa entistä paremmin tunnistamaan asioita fyysisessä ympäristössään ja hoitamaan myös meidän fyysisiä töitämme. Tämä ei ole teknologinen ongelma, vaan puhtaasti ekonominen: ihmiset ovat merkittävästi halvempia kuin robotit. Eivät varmasti ikuisesti, mutta nyt ja näkyvässä horisontissa.

Moneen asiaan me myös haluamme ihmisiä robottien sijaan. Samaan hengenvetoon on sanottava, että yllättävän usein otamme mielummin robotin kuin ihmisen: San Fransicossa on tällä hetkellä iso joukko Waymon robottitakseja kuluttajien saatavilla, ja valideja argumentteja niiden puolesta voisi olla esimerkiksi:

“Varsinkin öisin otan mielummin robotaksin, koska ne eivät ole koskaan väsyneitä tai humalassa.”

“Robotaksin kanssa minun ei tarvitse pohtia, voinko luottaa kuljettajan hyväntahtoisuuteen.”

“Robotaksissa saan vapaasti kontroloida esimerkiksi lämpötilaa ja musiikkia tuntematta siitä huonoa omatuntoa.”

En yllättyisi, jos kääntäisimme takkimme myös tarjoilijoiden ja hoitajien suhteen: kun ensimmäiset hyvin toimivat robottihoitajat tulevat markkinoille, voi hyvin olla, että moni valitsee niiden palvelut ihmisten sijaan.

Loppuvatko kaikki työt?

Ainakaan lyhyellä tähtäimellä työt eivät lopu, ne muuttavat muotoaan. Aivan kuten teollisessa vallankumouksessa, lankaa ei enää tarvinnut kehrätä käsin, mutta tehtaisiin tarvittiin työvoimaa, ja laitteita piti valmistaa ja huoltaa, ja niin edelleen. Usein käy niin, että vaikka moni työ lakkaisi olemasta, työn kokonaismäärä itse asiassa kasvaa, kun tehokkuuden laskun myötä hinnat tippuvat ja entistä useammalla on varaa tiettyyn palveluun tai tuotteeseen.

Kun Henry Ford tehosti autojen massatuotantoa, Elannon hevosmiehet jäivät työttömiksi. Logistiikan tehostumisen myötä tavaraa ja ihmisiä alettiin kuljettaa paljon aiempaa enemmän, joten autokuskeja, -kauppiaita, -korjaajia ja muita autoalan ammattilaisia tarvittiin moninkertainen määrä. Kaikki voittivat - paitsi ne hevoskuskit, jotka kieltäytyivät näkemästä vääjäämätöntä ja opettelemasta ajamaan autoa.

Entäpä nykyään? Tarvitaanko vielä koodareita? Ainakin lyhyellä tähtäimellä kyllä: tätä kirjoittaessa tekoäly on kaukana täydellisestä, ja bugeja täytyy korjata manuaalisesti. Mutta nopeasti työ näyttää kehittyvän nimenomaan businesslogiikan ja ohjelmiston yhteensovittamisen ymmärtämiseen ja toteuttamiseen, monimutkaisten integraatioiden määrittelyyn, pystytykseen ja testaukseen, sekä monimutkaisten tuotantoympäristöjen kehitykseen ja ylläpitoon. Tekstikenttiä ja Lähetä-nappeja ei kukaan koodanne enää ammatikseen parin vuoden päästä. Ja hyvä niin.

Kun ohjelmistojen kehityksen hinta romahtaa, saattaa käydä niin, että niiden kysyntä lähtee räjähdysmäiseen kasvuun. Saatamme siirtyä lähemmäs personoitujen ohjelmistojen aikakautta, jossa pienet ihmisryhmät tai jopa yksittäiset ihmiset käyttävät juuri heille tehtyä ja heidän uniikkeihin tarpeisiinsa räätälöityä ohjelmistoa.

Mitä taitoja tulevaisuudessa enää tarvitaan, jos tekoäly on meitä kaikkia älykkäämpi?

We are now confident we know how to build AGI as we have traditionally understood it. We believe that, in 2025, we may see the first AI agents “join the workforce” and materially change the output of companies. We continue to believe that iteratively putting great tools in the hands of people leads to great, broadly-distributed outcomes.

— Sam Altman, OpenAI:n toimitusjohtaja blogissaan alkuvuodesta 2025

Kun AI on demokratisoinut sujuvaa kirjoittamista, uskoisin poikkeuksellisen hyvän, sujuvan ja persoonallisen puheen- ja tekstintuotannon olevan korkeassa avossa lähivuosina, kun suurin osa sisällöstä on AI:n suoltamaa geneeristä, hiukan mautonta, liian turvallista soopaa. Mutta epäilemättä tästäkin päästään nopeasti: olisin hyvin yllättynyt, jos tekoälyt eivät “kehittäisi itselleen luonnetta” ja rohkeutta ottaa riskejä jo lähikuukausina.

Toisaalta, vaikka näin olisinkin, lienee syytä olettaa, että seuraavan sukupolven verran meillä on häkellyttävän suuri joukko ihmisiä, jotka eivät käytä näitä ylivertaisia ja usein ilmaisia työkaluja, vaan runnovat omaa tekstiään läpi sen tasosta riippumatta. Tämä tietysti kasvattaa entisestään kuilua: ne, jotka osasivat kirjoittaa ja puhua jo aiemmin, tekevät sen nyt entistä tehokkaammin ja paremmin. Ne, jotka eivät osanneet, eivätkä käytä tekoälyä apunaan, jäävät pitkälle takamatkalle.

Jos ja kun AI meistä menee monilla aloilla ohi, kysymys kuuluukin, mitä me ihmiset sitten teemme? Vastaus saattaa piillä siinä, mistä se on ennenkin teknologisten murrosten aikana löytynyt: mitä sellaista ihminen ja uusi teknologia voivat yhdessä saavutta, jota kumpikaan ei itsenäisesti voi tehdä? Autot olivat hevosia vahvempia, mutta eivät ajaneet tai huoltaneet itse itseään. Kirjapaino teki tekstinjäljentäjistä tarpeettomia, mutta mahdollisti tekstin tuottajille ennennäkemättömän levikin.

Tekoäly voi tehdä jokaisesta terveyskeskuslääkäristä tietopohjaltaan 10 lääketieteen Nobel-palkitun tutkijan veroisia superihmisiä. Se voi tehdä jokaisesta opettajasta loputtomasti adaptoituvan, pohjattoman kärsivällisen ja kannustavan huippuprofessorin. Se voisi tehdä johtajista nöyrempiä, avoimempia ja rehellisempiä, jos me nostaisimme sellaisia ihmisiä johtajiksi.

Taivas on rajana, mutta meidän täytyy olla valmiita hyväksymään se, että meidän nykyinen osaamisemme ja hyödyllisyytemme voi olla tulossa tien päähän. Siitä on päästävä yli, ja tehtävä töitä yhdessä - paitsi ihmisten, myös tekoälyn kanssa.

Me olemme jatkossakin tarpeellisia ja hyödyllisiä, se vaan vaatii sen, että keksimme itsemme uudelleen. Kuten ennekin.